tiistai 27. tammikuuta 2015

Hurrikaanikin rauhoittui hierontaan

Eilen pääsivät pojat hierontaan, Kasper ensimmäistä kertaa. Vähän mietittytti miten herra Vieteri malttaa rauhoittua hierontaan ja kerroin tästä huolestani myös hierojalle. Etenimme Kasperin ehdoilla, eli ensin Kasper tervehti Carinaa niin innokaasti, että saikin heti lempinimen "hurrikaani". Pöydällä Kasper oli todella nätisti, mutta kyljelleen kääntyminen tuotti vaikeuksia. Onneksi se viimein rauhoittui kyljelleen kun minä sitä samalla rapsuttelin.




Arvailuni sattui oikeaan ja Kasperin molemmat takajalat olivat kireänä. Se kun on koko pienen ikänsä vieteröinyt menemään. Alkuun Kasper jännitti todella paljon, mutta makasi kuitenkin rauhassa välillä nieleskellen. Loppua kohdin se kuitenkin rentoutui niin paljon, että jalkoja sai jo kunnolla venytettyä ja Kasper oli aivan nukahtamisen partaalla. Rentoutuminen valtasi koko pienen hurrikaanin, jonka silmät seisoivat päässä koko loppu illan :D





Oliverillakin oli hankala asettua kyljelleen. Se kuitenkin rentoutui melkein heti kun hieronta alkoi. Jumeja oli erityisesti rinnassa, luulavasti lumessa pomppimisesta, sekä hieman reisissä. Rentoutuneelta Oliverilta räkä valoi pitkin mamman housuja ja niin ihanaa oli.. Kotona sen takajaloissa tuli hetkellinen heikkous, josta se itse ja minä pelästyimme hurjasti... Jalat huiteli joka suuntaan ihan kuin humallassa olisivat olleet.. Tämä kuitenkin meni ohi pian, eikä sen jälkeen ole ollut mitään outoa. Johtuikohan tämä maitohapoista vai mistä?

Molemmat miehet ovat olleet makoisan väsyneitä tämän päivän, joten pidimme myös vapaapäivän treeneistäkin. Melkein tunnin ravilenkillä päivällä käytiin ja sen jälkeen pojat ovat vain vetäneet sikeitä. Omakin mieli on niin hyvä tuosta Kasperin käyttäytymisestä ja siitä, ettei mitään isompaa ollut vialla. Voimme jatkaa taas hyvillä mielin!


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Treenausta treenitauolla


Nyt kun treenit ovat olleen joulutauolla, ollaan treenailtu kotona ja käyty hallillakin kokeilemassa hieman putkea ja muita juttuja. Putkesta onkin tullut ylivoimaisesti parasta Kasperin mielestä. Sille tuntuu olevan palkka vain se, että se saa syöksyä putkeen.

Kotona ollaan treenailtu takapään- ja tasapainon hallintaa tasapainotyynyllä. Kasper on hienosti jo löytänyt takakinttunsa. Myös uutena temppuna opittu kumartaminen onnistuu kivasti tyynyn päällä.  Oliver taas menee niin pähkinöihin tasapainotyynyllä, että voi sitä koheltamisen määrää! Saa ihan miettiä kumpi näistä nyt se pentu olikaan.



Oliverin kanssa ollaan treenattu vähemmän kivoja asioita. Saimme nimittäin joululahjaksi SodaStreamin, joka vanhemmillani on jo jonkun aikaa ollut. Jo siellä Oliver alkoi innoissaan haukkua hapotuksen ääntä ja nyt kun tuo sama toistuu melkein päivittäin kotona, oli pakko alkaa tehdä asialle jotain.

Ensin yritimme antaa Oliverille muuta tekemistä hapottamisen ajaksi, mutta eihän siitä tullut mitään... Oliver haukkui innoissaan nakki tai lelu suussa. Seuraavana koitin rapsuttelua rauhoittamaan miestä, mutta ei sekään auttanut. Nyt olemme vihdoin löytäneet keinon, nimittäin nami lattialle nokan eteen ja lupa ottaa vasta kun hapotus on ohi. Tämä on pitänyt Oliverin haukkumisen aisoissa. Mission completed!



Treenit ovat nyt palanneet tauolta, mikä tarkoittaa sunnuntaisin Oliverin rally-tokoilua sekä tiistaisin alo/avotokokurssi Kasperin kanssa. Ajattelin, että alamme treenata tokoa uusia sääntöjä sivuten Kasperin kanssa. Joskos sitten kokeisiin kun uudet säännöt astuvat voimaan, kenties? 

maanantai 12. tammikuuta 2015

Kajaani KV - Kasperin eka junnukehä

Herätyskello soi neljältä ja auto starttasi viideltä kohti Kajaania tarkoituksena korkata junnuluokka Kasperin kanssa. Tämmöisinä aamuina sitä ei voi olla ajattelematta kuinka hullun hommaa tämä välillä on. Matka kuitenkin taittui yllättävän nopeasti prinssin ja prinsessan vetäen sikeitä kevythäkeissään samalla kun ihmisväki veti etupenkillä kahvia kuppi kaupalla pysyäksee hereillä. 


Hallilla olimme hyvissä ajoin ennen shelttikehien alkua. Tuomarinkin hytistessä kylmästä sai pitkään arpoa pystyykö heittämään takin kehän ajaksi pois. Kylmää uhmaten kuitenkin takki sai jäädä syrjään ja marssimme kehään. Junnu-uroksia oli ilmoitettu yhteensä kahdeksan, joista yksi oli poissa. Yhteisliikkeet menivät aika hyvin. Hieman vielä edessä olevat kaverit häiritsivät Kasperin huomiota. Pöydällä pikkumies oli todella mallikkaasti. Edestakaisin meni myös hyvin. Seisoa tuo osaa upeasta! Kehäsihteeri nosti punaisen lapun huutaen ERINOMAINEN. Siinä vaiheessa pitkät piuhani kävivät kuumana kunnes kuulin Katjan taputtavan vimmatusti käsiään yhteen kehän laidalla, jolloin vasta ymmärsin itsekin sen olevan ERI!

Luokkakehässä ei Kasperin keskittymiskyky enään riittänyt liikkeisiin, jotka menivät aikalailla penkin alle. Näyttelytreeneihin siis harjoittelemaan muiden perässä ravaamista! Tuomari sijoitti meidät neljänneksi ilman SA:ta. Vaikka SA olikin vain yhden sijoituksen päässä, olisin tuomarina tehnyt juuri saman päätöksen. Ryhmäliikkeet kuntoon ja kohti seuraavaa näyttelyä! Arvostelu oli ihan koiran näköinen ja kattava.

"very nice male, good length of head, correct size, nice ear carriage, good neck and topline, a little straight in the front, nice angulation in the rear, beautiful coat and colour, moves nice behind, a little uneven in the front"
JUH-ERI JUK4

Oman kehämme jälkeen oli vuorossa odottelua ennen narttujen alkua. Kyllä sai taas olla ylpeyttä täynnä kun Kasper nukahti kevythäkkiinsä ja Viivi puolestaan teki pesän häkin päälle ja veti siinä tirsat. Saamaan aikaan me Katjan kanssa kirottiin tungosta, kovaa melua ja jäätyneitä varpaita. Onnneksi sentään on niin upeasti kaiken ottavat koirat 



Viivin kehän jälkeen syöksyimme autoon lämmitelemään. Päälle kolmen tunnin ajomatkan aikana varpaat ehtivät sulamaan ja suunnitelmat seuraavista näyttelyistä itämään. Mitään ryntäystä ei näyttelyrintamalle ole, mutta joskos sitä muutamat lähinäyttelyt lähtisi Kasperin kanssa kiertämään vuoden aikana! Nyt ensin täytyy hieman sulatella tätä reissua.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Mennyttä ja tulevaa; Tavoitteet 2015

Vuosi 2014 toi tullessaan paljon uutta. Opimme uutta, saimme uusia ystäviä ja ennen kaikkea perheemme kasvoi yhden pikkumiehen verran. Valmistumisen ja töiden alkamisen myötä joutui eritavalla miettiä ja järjestää harrastuskuvioita niin, että mahdollisimman moneen paikkaan päästäisiin ja oltaisiin mukana. Nyt ollaan taas tässä pisteessä, että on aika kurkata viimevuoden tavoitteisiin ja asettaa uudet tälle alkaneelle vuodelle 2015!

Tavoitteet 2014

- Viimeinen ykköstulos alokasluokasta -> TK1
Ja niinhän siinä kävi, että sen viimeisen ykkösen saaminen kariutui siihen ainoaan kevään kokeeseen, jolloin korvat oli mitä ilmeisimmin jääneet kotiin, eikä mistään tullut oikein mitään. Pitkän hallikauden jälkeen ihmetystä herättivät mm nurmikolle parkkiin ajetut autot ja ahh niin hyvältä tuoksunut nurmikenttä. Kesän ajan treenasimme siis motivaation ylläpitoa kisatilanteissa :D

- Tokon avoimenluokan korkkaus 
Avoimenluokan korkkasimme oman seuran möllien muodossa ja niin sieltä vain ykköstulos napsahti! Oliver oli muutenkin paljon innostuneempi avoimen liikkeistä kuin tylsästä alosta, jota ollaan hinkattu jo kyllästymiseen asti. 

- Kisaaminen rally-tokossa -> RTK1
Ensimmäiset viralliset rally-tokokisat koittoivat heti 1.5., jolloin laji virallistui. Kävimme kolme alokasluokan kisaa, joista jokaisesta saatiin hyväksytty tulos, eli RTK1 sieltä napsahti kesällä! Jo ennen viimeistä alokaskisaa olin iloittanut vielä yhtään kilpailuun, johon mentiin avoimeen ihmettelemään. Se ei ollut meidän päivä, joten keskeytin radan ja jatkoimme avoimenluokan kylttien treenausta loppu vuoden. 

(c) Kirsi

- Lihaskunnon parantaminen -> terveenä pysyminen
Oliver pysyi koko vuoden suhteellisen terveenä, herkästä mahasta johtuvia ripuleita lukuunottamatta. Ne kuuluvat melkein jo osaksi arkea ja niitä osaa tarpeen mukaan välttää. Lihaskuntoa kohotettiin mm dobon ja metsälenkkien avulla. Kesän jälkeen kun Kasper tuli taloon, on koirien kanssa ulkoilu eri maastoissa lisääntynyt huomattavasti. Ja tästä pidetään edelleenkin kiinni!  



- Mätsäreitä ja möllejä
Mätsärit olivat yksi meno, josta viime vuonna joutui kiireiden takia vähentämään. Enään ei vain jaksanut lähteä kamalan kauaksi misseilemään. Oliver kävi viidessä mätsärissä ja yhdessä möllitokossa. Kasperille mätsäreitä kertyi kahdeksan kappaletta, kun treenattiin kehäkäytöstä näyttelyihin. 

- Motivaation kasvattaminen kisatilanteissa
Tätä treenattiin paljon kesällä ja etsittiin erilaisia keinoja miten Oliverin viretila pysyisi korkealla kisoissa. Etäpalkasta päästiin vähän jyvälle, mutta sitä täytyy vielä myös treenata. Oliverin kanssa olisi niin tärkeää pitää treenaaminen mielekkäänä, jotta innostusta kisatilanteisiinkin riittäisi. 

- Koiratanssi jossakin muodossa?
Temppuja harjoiteltiin pitkin vuotta, mutta itse koiratanssi lajina on edelleen aika pimeän peitossa. Olisi niin mukava päästä jollekin kurssille oppimaan tästä lajista lisää!

- Kaverit ja yhdessä tekeminen!
Kyllä, kyllä ja kyllä! Mikäs sen mukavampaa kuin kaverit! Niin paljon uusia tuttuja taas viimevuonna saatiin ja paljon yhdessä koettiin! 

(c) Tanja

Tavoitteiden ulkopuolelta; Kasper kotiutui rikastuttamaan elämäämme 7.4.2014. Pentuarki löi heti isolla lapasella päin naamaa ja voin sanoa, että Oliverin kanssa ei varmasti ollut niin haastavaa kuin tämän pikkumustan! Aivan ihana persoona siitä pikkuisesta riiviöstä on kasvanut, enkä vaihtaisi mitään pois <3 Kasperin kanssa käytiin kolmet pentukehät ja kaksi kertaa KP:n kanssa palattiin onnellisena kotiin. 



Tavoitteet 2015

-Lihaskunnon parantaminen, dobon lisääminen
-Mätsäreitä ja möllejä
-Terveenä pysyminen, ruuan monipuollistaminen
-Kaverit ja yhdessätekeminen!

Oliver
-Tokon avoimenluokan korkkaus
-RTK2
-Selän kuvaaminen
-Treenaamisen mielekkyys


Kasper 
-Muutamat näyttelyt -> ykkösruusuke?
-Tokon alokasluokan korkkaus
-Rally-tokon alokasluokan korkkaus -> RTK1?
-Agility harrastuksen aloitus
-Terveystutkimukset
-Kanavoida innostusta ja energiaa oikein


Näillä mennään ja toivotetaan kaikille lukijoillemme oikein hyvää alkanutta vuotta 2015!